Yksi päivä päätin että Sheballe pitää saada kissakaveri. Siinähän samalla se toinen kissa menee. Löysinkin Sheballe kaverin, kokomustan 9-viikkoisen tyttökissanpennun joka haetaan meille lauantaina. Odotan innolla pentua innolla, ja Shebakin varmaan odottaisi jos tietäisi asiasta. Ompahan Sheballakin mukavaa kun ei tarvitse viettää päiviä yksin kotona, ja onhan kissakaveri aina eri kuin ihminen. Saa nähdä kuinka täällä pistetään paikat sekaisin kun pennut juoksevat rallia ympäri kämppää.Uuden pennun nimi on vielä vähän hakusessa, koska se on musta, niinkuin Shebakin, haluaisin nimen joka käy hyvin yhteen Sheban kanssa. Olen vähän miettinyt Sidiä, Sheenaa, Sandya yms. Taidan kuitenkin päätyä kutsumaan uutta pentua Sidiksi. Blogista tuleekin sitten Sheba´s & Sidi´s Life :)
Viikonloppuna oltiin anoppini luona käymässä. Sheba sai siellä pakastehiiren ja kolina vain kävi kun neiti leikki jäisellä hiirellä lattialla. Automatkat myös menivät vallan mainiosti! Menomatkalla oivallettiin että Sheba ei huuda ja vingu niin kamalasti jos saa olla sylissä ja katsella auton ikkunasta ulos. Neiti oli oikein nätisti. Paluumatkalla pieni sitten nukkuikin koko matkan sylissä.Oli vain hyvä että en ole myynyt tuota metallista häkkiä, mahtuvat nyt molemmat pennut siihen! Mutta onhan tuo aika epäkäytännöllinen kantaa, ja haaveilenkin jostakin pienestä nylonkevythäkistä. Jospa sellaisen jostain bongaisin, vaikka zooplussasta. Alla kuvia Shebasta autossa ja hiiren kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti